Alkaa jo tympiä nämä lomautukset. Oikeesti ootan torstaita, kun taas pääsen töihin, peräti yhdeksi päiväksi. Niin, ja ens viikolla saan tehdä kokonaiset viis päivää töitä. Jee! Sitten onkin lähes kuukauden tauko edessä, ennenkö tarvii seuraavan kerran töihin raahustaa.

Olen ollut aivan hemmetin laiska ja saamaton. Koko ajan takaraivossa häilyy se ajatus, että jotain oikeesti fiksua vois näinä "loma"päivinä tehdä, mutta en osaa oikein ryhtyä mihinkään. Yritin jotain kirjettä eilen raapustaa, mutta en saanut muutamaa riviä enempää tekstiä aikaan. Laiskuuden huippu. Tai luovuuden loppu. Miten vaan.

Sekin kyllä lievästi haittaa keskittymistäni mihinkään, kun tuntuu, että täällä kotona on koko ajan joku nykimässä hihasta, että anna sitä, tee tätä jne.:) Olis ihanaa, että voisin joku päivä istahtaa vaikka lehteä lukemaan ilman keskeytyksiä. Niinä hetkinä toivon niin palavasti sitä omaa pientä piilopirttiä jossain mettän keskellä, jonne voisin joskus aina kadota muutamaksi päiväksi rauhottumaan keskenäni, ja keräämään voimia arkea varten. Mulle se oma aika ja rauha on aina ollut tärkeetä. En jaksa kauheeta ihmispaljoutta ja hälinää ympärillä kuin hetkittäin.

Tässä just yhden saksalaisen ystävän kanssa juteltiin, miten siellä heillä päin koko kylän väki kerääntyy muutaman kerran vuodessa pitämään yhteisiä naapurijuhlia jonkun luo. Että senkun menee naapuriin (jota et edes vielä tunne), ja kysyy, että tuletko ens viikolla juhliimme, niin jo vain sieltä tullaan sankoin joukoin, ja kaikilla on  niin mukavaa...mun on henk.koht. hyvin vaikeeta kuvitella, että täällä Suomessa vois tapahtua moista. Tai ehkä joissain tapauksissa, jos alkoholia on ämpäritolkulla tarjolla. Nämä saksalaiset kun viettävät moisia RUOKAjuhlia aina naapurustonsa kanssa. Kuulostaa oikeesti ihan kivalta.

Suomessa on kyllä tämän oman rauhan ja yksityisyyden arvostus huipussaan esim. saksalaisiin verrattuna. Ei täällä meidän kylässä ainakaan voi mennä tosta noin vain soittaan naapureitten ovikelloa ja kutsua heitä syömään tms. Johan ne hulluina pitäis! Tosin, mulla/meillä taitaa se hullun maine jo olla muutenkin, että haitanneisko tuo sit loppupeleissä mitään...Välillä sitä tuntee ittensä vähän niin kuin julkisuuden henkilöksi täällä päin, kun kaikki tuntuvat tietävän meidänkin asiat paremmin kuin me itse. Kerrankin menin käymään yhdellä kioskilla, jossa myyjä, jota en ollut koskaan edes nähnyt, alkoi kysellä multa kaikenlaista, että etkös sä asu perheinesi siellä ja siellä ja olet töissä siellä ja siellä...siinä vaan suu auki möllötin, ja ihmettelin, että kuka tuo ihminen on, ja miten se minun elämästä tietää noin paljon, kun itse en ollut koko ihmistä ennen tavannut. Vastaavia tapauksia tulee ilmi viikoittain...Ja sitten vielä ihmetellään, miksi suomalaiset arvostavat yksityisyyttä!:) Minä en halua yhtään enempää julkisuuden henkilöksi kuin nyt jo tunnun täällä olevan!!!

Itsenäisyyspäivänä sain itteni raahattua lenkille. Oli ihanan kirpeä pikkupakkanen, joten mikäs tuolla oli ulkoillessa. Mä niin toivon, että kelit nyt pysyiskin tällaisena. En jaksa sitä pimeyttä ja loskaa nyt yhtään. Täytyykin tässä joku päivä ottaa taas kamera tonne lenkille mukaan, siellä saa taas aivan loistavia kuvia aikaan...

Olipa muuten yllättävä tuo eilinen Idols-finaali. Olin satavarma, että Pete nyt ei ainakaan putoa, mutta niin vain sit kuitenkin kävi. Mulle on ihan sama kuka tuosta kolmikosta, tai nyt siis enää kaksikosta, voittaa, sillä kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Tykkään kaikista. Harmi vaan, että turhan usein tuo Idols-mylly sit lopulta kääntyy näitä nuoria lupauksia vastaan. Levyt on mitä on, ja sitä leimaa sitten kannat lopun ikäs...

Itse tältä musiikkirintamalta tällä hetkellä odotan eniten Harmajan (www.harmajaraahe.fi) levyä, mikä helmikuussa näillä näkymin ilmestyy. Vihdoin tarjolla sellasta oikeasti tunnelmallista ja herkkää musiikkia, missä ei kikkailla mitään ylimääräisiä, ei olla minkään vallalla olevien musatrendien perään...enkä vähiten ylistä bändiä loistavan ja komean ja karismaattisen ja UPEAäänisen laulajansa, J-P Leppäluodon takia. Se mies on mulle puolijumala, jos nyt näin voi sanoa, nimenomaan noiden edellämainittujen seikkojen tähden. Voi kunpa Charon lähtis myös keikoille piakkoin, niitäkin ikävöin...