Jokasyksyinen ristiretkeni käynnissä. Hillitön palo kaiken uuden kokeiluun. Aiemminkin olen yrittänyt blogia ylläpitää, mutta innostus on lopahtanut hyvin pian kesken. Voi olla, että tämäkin vuodatus jää kokeiluksi, mutta aika näyttää...

Tänä syksynä "lomailen" (pitäisi kai liittää edelliseen sanaan etuliite "pakko-"...) normaalia enemmän, joten vapaa-ajan ongelmia on, vaikka etukäteen kuvittelin, että pienen (?) lapsen äitinä tekemistä taatusti kotona riittäisi. Kyse ei ehkä olekaan niinkään tekemisen puutteesta, vaan MIELEKKÄÄN tekemisen puutteesta. Toki perhe-elämäkin on parhaimmillaan antoisaa, mutta jos jokainen päivä alkaa vaikuttaa samanlaiselta, niin itselle ainakin tulee tunne, että on PAKKO olla elämässä jotain muutakin...

Yleensä aloitan joka syksy jonkin uuden harrastuksen, ja tänä syksynä se on ollut espanjan opiskelu paikallisessa kansalaisopistossa. Muutama tunti on takana, ja pää on sekaisin verbien taivutuksia, mutta pääasia, että tunneilla on hauskaa, tapaa uusia ihmisiä, ja samalla tulee vähän kehitettyä itseäänkin...ehkä tämä on hyvä alkusysäys sille unelmalleni, että jonain päivänä asustelen talvet vielä jossain etelän auringon alla...