Tosiaankin, saan pitkästä aikaa tehdä muutaman viikon töitä. Motivaatio ei edelleenkään järin suuri ole, mutta nyt on raha tarpeen enemmän kuin koskaan. Kylmä totuus nimittäin on, että ilman rahaa=ilman ruokaa. Tälläkin hetkellä jääkaapista taitaa löytyä tasan maitopurkki, ruisleipää ja juustoa. Ja seuraava tilipäivä on ties milloin. No mutta nyt on aivan loistava hetki aloittaa TAAS laihtari. Sehän käy kuin itsestään, kun ei ole mitään syötävääkään...

Lunta odotan! Jossain jo sanottiin, että viikonloppuna saatais näillekin lakeuksille lunta, ihanaa. Kaipaan valoa. Typykin jo odottaa pääsevänsä lumileikkeihin. Muistan kyllä itsekin oikein hyvin ne ensilumen mukanaan tuomat riemut:)

Hieman vain hirvittää teimmekö typyn osalta oikean päätöksen päiväkodin suhteen. Meillähän on aivan järjettömät päiväkotimaksut kuukausittain, ja vaikka tenava olis vain yhdenkin päivän päiväkodissa/kuukausi, silti joudut maksamaan sen  järjettömän 116 egeä. Nyt kun tämä rahatilanne on mikä on, niin päätimme olla viemättä tenavaa nyt loppuvuonna lainkaan päiväkotiin. Mähän olen muutenkin kotosalla suurimman osan loppuvuotta, joten ei niitä varsinaisia hoitopäiviä ois sille montaa tullutkaan. Rahallisestihan tämä on järkiratkaisu, mutta kuinka typy sitten vieraantuu päiväkodin lapsista ja meiningeistä tän parin kuukauden aikana, se on arvoitus. Onneksi tässä meidän naapurustossa on paljon lapsia, joiden kanssa tenava saa kyllä hyvin päivät kulumaan. Siksikin odotan sitä talven tuloa, että lapsille ois sit enemmän mieluista tekemistä...

Päiväkoti on ollut mielessä monestakin eri syystä viime viikkoina. En vieläkään voi käsittää sitä, miten kenelläkään on pokkaa mennä haulikon kanssa heilumaan ja uhittelemaan päiväkotiin, kuten siis täällä meillä päin kävi muutama viikko takaperin. Onneksi tilanne saatiin siellä rauhotettua hyvinkin pian, eikä kenellekään käynyt pahasti, mitä nyt henkisiä traumoja jäi meille itse kullekin. Onneksi meidän typy ei ollut tuona päivänä päiväkodissa...yleensäkään en voi ymmärtää sitä, että eikö lapset saa olla enää missään turvassa?!?

Ja nämä koulusurmat ja perhetragediat ja kaikki...ihmisten paha olo on lievästi sanottuna karannut käsistä ja kanavoituu nyt sitten mitä käsittämättömimmillä tavoilla. Millä näitäkin tapauksia voidaan ehkäistä? Mistä apua? Pelkäänpä pahoin, että ensi vuonna tilanne kärjistyy vielä entisestään, jos nämä uhkailut lomautuksista ja irtisanomisista käyvät toteen...

Työpaikan menettämisen pelko on itselläkin taas niin läsnä, että aion laittaa hakupapereita muutamiin avoimiin työpaikkoihin. Epätoivoissani päätin laittaa paperit myös muutamiin avoinna oleviin keittiöalan paikkoihin, vaikka aikoinani vannoin, ettei ikinä enää keittiötöihin. Mutta velallisen on kaikkensa yritettävä...

Jahas, posti tuli, ja sain odottamani saapumisilmoituksen Levykauppa Epesiltä...lähdenkin tästä saman tien sitä levyä hakemaan...